Pilviturvallisuus vuonna 2026: hallintaa, vaatimustenmukaisuutta ja jatkuvuutta

Vuonna 2015 teknologiamaailmassa vallitsi yksi lähes kiistaton totuus: tulevaisuus on julkisessa pilvessä. Keynote-lavat täyttyivät visioista, joissa omat konesalit olivat menneisyyden jäänne ja yhdysvaltalaiset hyperskaalautuvat pilvipalvelut ainoa järkevä suunta.

Vuoteen 2026 mennessä tilanne on muuttunut perusteellisesti. Geopoliittinen epävarmuus, aggressiivinen markkinakonsolidaatio ja tekoälyn todellisten kustannusten realisoituminen ovat pakottaneet yritykset strategiseen suunnanmuutokseen. Eurooppalaisille organisaatioille kysymys ei ole enää vain siitä, siirrytäänkö pilveen – vaan siitä, missä pilvi sijaitsee juridisesti ja fyysisesti, ja miten tekoälyn mukanaan tuomia tietoturvariskejä hallitaan.

Tässä kokonaisuudessa NetNordicin lähestymistapa tarjoaa vaihtoehdon: ei vain alueellisena vastinparina globaaleille toimijoille, vaan korkean käytettävyyden ja skaalautuvuuden turvallisena yksityispilvialustana, joka on rakennettu nimenomaan pohjoismaisten yritysten todellisuutta varten.

Täydellinen myrsky: miksi oletus julkisesta pilvestä petti

Täydellinen riippuvuus julkisesta pilvestä on alkanut murentua kolmen tekijän yhteisvaikutuksesta – tekijöiden, joita vielä kymmenen vuotta sitten ei osattu täysin ennakoida.

Geopoliittinen arvaamattomuus

Siinä missä itäisiä markkinoita pidetään usein pitkäjänteisinä ja ennustettavina, länsimaissa toimintaympäristö on muuttunut epävarmaksi. Kauppasodat, tullimuutokset ja nopeat poliittiset suunnanvaihdokset ovat tehneet Yhdysvaltoihin nojaavasta teknologiasta jatkuvuusriskin monille suurille pohjoismaisille organisaatioille.

Toimittajamarkkinan ”puskutraktorivaikutus”

Suuryritysten, kuten VMware:n, yritysostot ja niiden seuraukset – esimerkiksi merkittävät lisenssihintojen nousut ja kumppaniohjelmien alasajot – ovat ravistelleet koko markkinaa. Moni aiemmin luotettava toimittaja saattaa olla poissa markkinoilta jo ennen vuotta 2027.

Pandemian jälkeinen kustannustietoisuus

2010-luvun ”kasvua hinnalla millä hyvänsä” -ajattelu on vaihtunut tiukkaan talouskurinalaisuuteen. Yhä useampi organisaatio huomaa, että julkisen pilven ”maksa käytön mukaan” -malli tarkoittaakin usein ”maksa enemmän kuin suunnittelit”, erityisesti datansiirtojen ja tekoälytyökuormien osalta.

Pohjoismaisen yksityispilven rakentaja ja operaattori

Tässä epävarmassa toimintaympäristössä olemme nousseet turvalliseksi satamaksi organisaatioille, jotka etsivät vakautta tinkimättä kehityksestä. Arvo ei synny pelkästään sijainnista, vaan ennen kaikkea siitä, miten alusta on rakennettu ja miten sitä operoidaan.

Tarjoamme monien yritysten kaipaaman pohjoismaisen pilvikokemuksen: yksityispilvialustan, joka yhdistää korkean käytettävyyden, skaalautuvuuden ja tietoturvan – ja jota operoidaan aidosti yritystason vaatimuksilla.

Täysi datasuvereniteetti osana alustan rakennetta

Toisin kuin yhdysvaltalaiset pilvipalvelut, jotka voivat kuulua vieraan lainsäädännön ja valvontamekanismien piiriin, NetNordicin toiminta nojaa EU-sääntelyyn. Tämä varmistaa, että arkaluonteinen tieto – kuten potilastiedot tai viranomaisaineistot – pysyy paikallisen lainsäädännön alla.

Suvereniteetti ei kuitenkaan ole vain juridinen rasti ruutuun. Se on alustan suunnitteluperiaate: data pidetään paikallisena, pääsypolut hallittuina ja hallintamallit sisäänrakennettuina infrastruktuuriin.

Korkea käytettävyys lähtökohtana

Epävarmassa maailmassa käyttökatkot eivät ole hyväksyttävä riski. NetNordicin yksityispilvi on rakennettu jatkuvuus edellä: kriittiset järjestelmät tarvitsevat ennustettavan ja vakaan alustan, jossa luotettavuus on yhtä tärkeää kuin suorituskyky.

”Valikoitu kumppanuus” jatkuvuuden takaajana

NetNordic toimii Broadcomin valikoituna kumppanina, mikä tuo asiakkaille vakautta aikana, jolloin monet pienemmät toimijat kamppailevat selviytymisestään. Tämä auttaa organisaatioita välttämään pakotettuja ja kiireisiä migraatioita sekä säilyttämään pitkäjänteisen alustan yksityispilvityökuormilleen.

Skaalautuvuutta omilla ehdoilla – ilman hallinnan menetystä

NetNordicin malli yhdistää pilven joustavuuden ja yrityksen oman päätäntävallan. Kapasiteettia voidaan kasvattaa tarpeen mukaan, mutta tietoturva, vaatimustenmukaisuus ja operatiiviset rajat pysyvät asiakkaan kontrollissa. Tämä on erityisen tärkeää säädellyillä toimialoilla Pohjoismaissa.

Tekoälyn reality check: hallintaa hypen sijaan

Tekoäly on jokaisen teknologiajulkaisun ja strategiapuheenvuoron keskiössä, mutta nykyistä markkinaa leimaa vahvasti väärinymmärrysten ja ylisuurten odotusten kupla. Innovaation vauhti on ajanut edelle sääntelystä, ja samaan aikaan infrastruktuuripäätöksistä on tullut huomattavasti aiempaa kriittisempiä. Tekoäly ei ole enää vain sovellustaso tai kokeilu, vaan se vaikuttaa suoraan siihen, millaiselle alustalle data, prosessit ja liiketoiminnan ydin rakennetaan.

Eurooppalainen lähestymistapa poikkeaa olennaisesti yhdysvaltalaisesta mallista. Siinä missä Yhdysvalloissa painotetaan nopeaa kehitystä ja markkinalähtöistä kokeilua, Euroopassa – ja erityisesti Pohjoismaissa – korostuvat hallitut, auditoitavat ja sääntelyn huomioivat ympäristöt. Monilla toimialoilla, kuten terveydenhuollossa, julkishallinnossa ja kriittisessä infrastruktuurissa, tekoälyn hyödyntäminen julkisessa pilvessä on käytännössä poissuljettu vaihtoehto tiukkojen tietosuoja- ja lainsäädäntövaatimusten vuoksi.

Tekoäly muuttaa myös uhkakenttää. Perinteisten kyberturvallisuusuhkien lisäksi organisaatioiden on varauduttava uusiin riskeihin, kuten prompt-hyökkäyksiin, joissa tekoälyä pyritään manipuloimaan haitallisilla syötteillä, ohittamaan suojauksia tai paljastamaan luottamuksellista tietoa. Lisäksi tekoälyyn liittyvä datan vuotoriski ja mallien väärinkäyttö nostavat vaatimuksia koko alustan hallinnalle ja suunnittelulle.

Näissä olosuhteissa hallintamallit, tietoturva ja alustan arkkitehtuuri nousevat ratkaisevaan rooliin. NetNordic vastaa tähän tarjoamalla tekoälyvalmiin yksityispilvipohjan, jossa dataa voidaan kerätä, käsitellä ja analysoida kontrolloidussa ympäristössä. Tämä mahdollistaa tekoälyn hyödyntämisen ilman, että tietoturvasta, vaatimustenmukaisuudesta tai kustannusten ennustettavuudesta joudutaan tinkimään – asioista, jotka ovat eurooppalaisille organisaatioille lähtökohtaisia vaatimuksia, eivät lisäominaisuuksia.

Politiikka on ”missä”, tekoäly on ”miten”

Kun tarkastellaan, mikä on muuttanut pilvimarkkinaa eniten viime vuosina, vastaus on selkeä: politiikka on määritellyt sen, missä infrastruktuuri sijaitsee, ja tekoäly sen, miten sitä käytetään. Nämä kaksi tekijää yhdessä ovat muovanneet vuoden 2026 pilvistrategioita enemmän kuin yksikään tekninen innovaatio yksinään.

Tekoäly on kiistatta voimakas väline ja keskeinen osa tulevaisuuden liiketoimintaa. Samalla yritysten on syytä olla toistamatta vuoden 2015 virheitä, jolloin pilveen siirryttiin vauhdilla ilman riittävää pitkän aikavälin riskien arviointia. Vuonna 2026 infrastruktuuripäätöksiä ohjaa yhä vahvemmin geopoliittinen realismi: se, kuka infrastruktuuria hallitsee, minkä lainsäädännön piirissä data sijaitsee ja millaisia riskejä tähän kokonaisuuteen liittyy.

Tekoäly muuttaa myös koko riskimallin. Kyse ei ole enää pelkästä laskentatehosta tai kapasiteetista, vaan tekoälyn kyberturvallisuudesta, mallien ja datan jäljitettävyydestä sekä kokonaisriskin hallinnasta ympäristöissä, joissa vaatimustenmukaisuus, auditointikyky ja toimintavarmuus ovat ehdottomia edellytyksiä. Näissä ympäristöissä infrastruktuuri ei ole vain tekninen alusta, vaan osa organisaation riskienhallintaa.

Yhä useammat organisaatiot tekevätkin tietoisia valintoja tukea EU:n ja Pohjoismaiden alueella toimivia pilviratkaisuja. Tavoitteena on säilyttää selkeä paluupolku, digitaaliset itsemääräämisoikeudet ja todellinen vaihtoehto tilanteissa, joissa globaalit markkinat tai poliittiset päätökset muuttuvat nopeasti. Palveluntarjoajaa arvioitaessa huomio ei kohdistu enää pelkästään maantieteelliseen sijaintiin, vaan ennen kaikkea operatiiviseen kyvykkyyteen: kuka pystyy aidosti rakentamaan, operoimaan, suojaamaan ja skaalamaan yksityispilvialustan, joka kestää myös seuraavan häiriön.

Arvaamattomassa maailmassa paikallinen auto, jolla on paikallinen huoltosopimus ja selkeä vastuuketju, on lopulta arvokkaampi kuin huipputekninen ajoneuvo, jonka käyttöä tai saatavuutta ei voi taata huomenna.