AI-kriisi iskee

Valveutuneet tietoteknisen maailman seuraajat ovat nähneet uutisointia, jonka mukaisesti AI-datakeskukset imevät markkinasta kaiken. Kaiken tilan, kaiken sähkön, kaikki räkit, kaikki tietoliikennelaitteet ja kaikki grafiikkaprosessorit. Erityisesti ne vievät kaiken muistin. Pelkästään tämän hetken kaksi suurinta hanketta – OpenAI:n Stargate ja xAI:n Colossus tarvitsevat muistia lähes kolme exatavua, eli kolme miljardia gigatavua. Eri lähteistä kerättyjen arvioiden mukaisesti vuonna 2025 AI-konesalit kuluttivat DRAM-muistimarkkinasta lähes 30% ja NAND-muistimarkkinasta noin 10%. Tämän vuoden aikana luvut vain kasvavat. Kun huomioidaan, että samaan aikaan muiden laitteiden (palvelimet, tietokoneet, tabletit, puhelimet, autot jne.) muistintarve ei ole pienentynyt ja toisaalta – muisteja valmistavia uusia tehtaita tulee 1-2 kappaletta vuosittain, ei ihme että pulassa ollaan. Tiivistettynä – muistin kysyntä on räjähtänyt kymmenkertaiseksi lyhyellä aikavälillä ja tuotanto ei ole pysynyt perässä.

Mitä seurauksia muistipulalla on? Kysynnän ja tarjonnan lain mukaisesti pula jostain aiheuttaa sen hinnan nousua. Elämme hetkeä, jolloin muistipula on todellisuutta – kaikki tuotanto on varattu jo pitkälle vuoteen 2027 ja ne harvat tahot, joilla muisteja on, nostavat hintaa viikoittain. Tämä onkin johtanut hämmentäviin ilmoituksiin esimerkiksi edustamiemme valtavirran laitevalmistajien toimesta. Kaikki sanovat yhteen ääneen, että hinnat nousevat. Se ei ole sinänsä ihmeellistä – aina joskus hinnat nousevat. Mutta ihmeellistä on raju ja erittäin nopea nousu. Eräässäkin tosielämän tapauksessa tuotteiden hinta noin 1,5-kertaistui vähän yli kuukaudessa.

Vaikutukset liiketoimintaan

Kun laitteita – ovatpa ne palvelimia, tallennusjärjestelmiä, käyttäjien tietokoneita, tietoliikennelaitteita tai palomuureja ei saa tai niiden hinta nousee, seuraukset voivat olla erittäin hankalia liiketoiminnalle.

Yleensä laajemman tietoteknisen hankinnan taustalla on investointilaskelma. Yksinkertaisimmillaan:

”Jos hankimme konesaliimme palveluliiketoimintaan rautaa X ja Y ja myymme siitä ulos kapasiteettia hinnalla Z, teemme voittoa n%”.

Monimutkaisemmat laskelmat sisältävät niin paljon komponentteja, että niitä on turha alkaa tässä mallintamaan. Mutta keskeistä laskelmalle – oli se sitten helppo tai haastava – on se, että jos yhden tekijän hinta nousee rajusti, lopputulema voi muuttua yhtä rajusti. Esimerkiksi aikaisemmin kannattavasta toiminnasta tuleekin kannattamatonta. Joka on iso ongelma mille tahansa liiketoimintaa harjoittavalle taholle. Toki tämä riippuu paljon sopimusrakenteista – kuinka paljon kustannuksien nousua voidaan vyöryttää asiakkaan hintoihin ja millä aikataululla. Parhaimmillaan kaikki (jos asiakas suostuu maksamaan) ja pahimmillaan ei mitään.

Toimituksien viivästyminen saattaa tuottaa vieläkin isompia ongelmia. Ajatellaan nopeasti kasvava SaaS-liiketoiminta, missä on luotu maailmanluokan tuote ja se on mennyt viraaliksi päämarkkina-alueilla. Toiminnan lähtökohtana on ollut nojautua hyperskaalaajiin, eli julkisiin suuriin pilvipalveluihin. Vaikka maailman Azuret, AWS:t ja GCP:t ovatkin preferoituna valmistajien toimitusjonossa, ei tämä tarkoita etteivätkö nekin kärsisi markkinatilanteesta. Vaikkakin epätodennäköistä, on mahdollista, että näemme vielä ison pilvipalvelunkin myyvän ei-oota tämän vuoden aikana. Jokatapauksessa niidenkin hinnat tulevat nousemaan. Pieni, aloitteleva SaaS-toimija ei siinä kohtaa enää pystykään skaalaamaan liiketoimintaansa halutulla tavalla ylöspäin, joka pahimmillaan voi viedä koko firman konkurssiin.

Milloin pula sitten helpottaa?

Näkemyksien mukaan tämä vuosi on kaikkein kiivain uusien AI-konesalien rakentamisessa. Ensi vuonna jo helpottaa – ehkä. Kukaan ei oikein tiedä, eikä osaa sanoa. Aina on mahdollista, että joku keksii tuhat kertaa vähemmän resursseja vaativan tekoälyn. Yhtä lailla on myös mahdollista, että tekoäly kehittyy niin paljon, että sen käyttö tuhatkertaistuu ja sitä kautta AI-konesalejakin tarvitaan paljon lisää.

Muistin käyttäminen ei yleisellä tasolla kuitenkaan vähene ja muistitehtaita syntyy lisää varsin verkkaisella tahdilla. On siis myös täysin mahdollista, että olemme siirtyneet uuteen normaaliin ja ”tämä on nyt vaan tätä” -tyyppinen koronakauden lausahdus muuttuu arkipäiväksi tietoteknisten kamojen tilauksien yhteydessä.