CISO:n paras tietoturvakumppani

Artikkeli Tietoturva
7 min lukea
Jaa osoitteeseen

Kyberpuolustus, joka auttaa tietoturvajohtajia saamaan tilanteen takaisin hallintaan 

CISO:n rooliin kohdistuu nykyään paineita lähes joka suunnasta. Tekoälyn hallinta, säännösten noudattaminen, toimintavarmuus, kolmansien osapuolten aiheuttamat riskit, liiketoiminnan odotukset ja hallitukselle raportointi kilpailevat kaikki samanaikaisesti huomiosta. 

Kyberuhkat kehittyvät jatkuvasti. Tekoäly muuttaa sekä hyökkäysmenetelmiä että arkipäiväisiä työtapoja. Työntekijät ottavat uusia työkaluja käyttöön nopeammin kuin monet organisaatiot ehtivät niitä arvioida tai hallita. Samalla tietoturvajohtajilta odotetaan, että he parantavat järjestelmien sietokykyä, tukevat säännösten noudattamista, osoittavat mitattavaa liiketoiminnallista arvoa ja pitävät pitkän aikavälin tietoturvasuunnitelmat käynnissä, usein ilman vastaavaa lisäystä budjetissa, henkilöstössä tai toimintakapasiteetissa. 

Tietoturvajohtajan (CISO) odotetaan hallitsevan tilanteen kokonaisuudessaan. Kun työajan ulkopuolella tapahtuu jotain epäilyttävää, jonkun on silti selvitettävä, onko asialla merkitystä ja miten asiassa tulisi edetä. 

Juuri tässä tilanteessa nykyaikaisen tietoturvakeskuksen (SOC) ja hallinnoidun kyberturvapalvelun pitäisi tuoda konkreettista hyötyä. Kyberturvan tulisi auttaa keventämään työmäärää, parantamaan tilannetietoisuutta ja antamaan organisaatiolle varmuuden siitä, että seurattavat tapahtumat tutkitaan, eskaloidaan ja käsitellään sovittujen prosessien mukaisesti. 

Tietoturvajohtajan vastuualue laajenee 

Kyberturvallisuusympäristö oli jo ennestään monimutkainen. Pilvipalvelut, tunnistetiedot, päätelaitteet, verkot, sovellukset, kolmannet osapuolet, etätyöskentely, sääntelyvaatimukset ja kehittyvät hyökkäystekniikat vaativat kaikki huomiota. Tekoäly tekee tästä vastuusta entistäkin monimutkaisemman, sillä hyökkääjät voivat hyödyntää automaatiota ja tekoälyavusteisia tekniikoita edetäkseen nopeammin tiedustelussa, haavoittuvuuksien löytämisessä, sosiaalisen manipuloinnin toteuttamisessa, haittaohjelmien kehittämisessä ja muissa hyökkäyksen elinkaaren vaiheissa. 

Tekoäly aiheuttaa riskejä myös organisaation sisällä, kun uusia työkaluja otetaan käyttöön ilman läpinäkyvyyttä, arviointia tai selkeää hallintoa. Työntekijät käyttävät tekoälyä, koska se auttaa heitä työskentelemään nopeammin. Julkiset suuret kielimallit, tekoälyavustajat, selainlaajennukset, kehitystyökalut ja transkriptiopalvelut voivat kaikki tukea laillista työtä, mutta riski syntyy, kun yritystietoja päätyy palveluihin, joita ei ole arvioitu tai hyväksytty. 

Työntekijä saattaa liittää lähdekoodia ulkoiseen tekoälypalveluun ongelman selvittämiseksi. Joku saattaa ladata asiakkaan asiakirjan sen tiivistämiseksi. Toinen työntekijä saattaa käyttää hyväksymätöntä tekoälytyökalua luottamuksellisten liiketoimintatietojen analysoimiseen. 

Monissa tapauksissa tarkoitus on täysin laillinen. Työntekijä yrittää yksinkertaisesti työskennellä nopeammin. 

CISO:n näkökulmasta kysymykset ovat kuitenkin paljon vaikeampia: 

  • Mihin tietomme päätyvät?
  • Mitä tekoälypalveluita työntekijät käyttävät?
  • Mitkä niistä on hyväksytty?
  • Mitä tietoja heille luovutetaan?
  • Voimmeko havaita väärinkäytön?
  • Voimmeko varmistaa, että laatimiamme käytäntöjä noudatetaan?

Tätä haastetta kutsutaan usein ”varjo-tekoälyksi”: tekoälypalveluiden käyttö hyväksyttyjen seuranta-, hallinta- ja valvontakäytäntöjen ulkopuolella. Tekoälyn hallinta on muuttumassa käytännön osaksi kyberturvallisuustoimintaa, eikä se ole enää pelkästään periaatteellista keskustelua. 

Suurempi vastuu ei tarkoita automaattisesti suurempaa budjettia 

Monilta tietoturvajohtajilta vaaditaan entistä parempia tuloksia rajallisilla resursseilla. Tietoturvasuunnitelma laajenee jatkuvasti: uusia teknologioita on arvioitava, olemassa olevia alustoja on ylläpidettävä, haavoittuvuuksia on hallinnoitava, vaatimustenmukaisuusvelvoitteisiin tarvitaan näyttöä, tietoturvaloukkauksia on tutkittava, tietoturvatietoisuutta on parannettava ja tekoälyyn liittyviä riskejä on hallittava käytännön keinoin. 

Budjetit eivät kuitenkaan kasva automaattisesti aina, kun uhkakuva laajenee. Tämä herättää käytännön kysymyksen: miten organisaatio voi parantaa tietoturvatasoaan ilman, että sisäistä monimutkaisuutta, henkilöstömäärää ja teknologian kustannuksia kasvatetaan jatkuvasti? 

Uuden tietoturvatyökalun hankkiminen on harvoin täydellinen ratkaisu. Työkalu on silti määritettävä, integroitava, valvottava, ylläpidettävä, hienosäädettävä ja käytettävä. Hälytykset on tutkittava, teknologian ympärille on luotava prosesseja, ja jonkun on ymmärrettävä, mitä tiedot tarkoittavat, ja päätettävä, mitä seuraavaksi pitäisi tehdä. Ilman sitä tukevaa operatiivista valmiutta tietoturvateknologiasta voi helposti tulla vain yksi asia lisää, josta tietoturvajohtajan on huolehdittava. 

SOC:n tulisi tarjota muutakin kuin hälytyksiä

Nykyaikaisen SOC:n tulisi tehdä muutakin kuin vain seurata hälytyksiä. Arvo syntyy, kun seurantatyökalut, selkeät prosessit, läpinäkyvyys ja asiantuntemus toimivat yhtenäisenä ja jatkuvana kyberpuolustuskykynä. 

Turvallisuusjohtajalle tästä on käytännön hyötyä. Sisäistä tiimiä tuetaan työajan ulkopuolella, ja havaitseminen, tutkinta, eskalointi sekä hyväksytyt vastatoimenpiteet noudattavat sovittuja menettelyohjeita. Uhkien ja poikkeustilanteiden parissa päivittäin työskentelevät asiantuntijat ovat käytettävissä tarvittaessa. 

Kyberturvallisuuden hallinta helpottuu, kun päivittäinen seuranta, tutkinta, asian eskaloiminen, hyväksytyt vastatoimenpiteet ja jatkuva parantaminen noudattavat selkeää mallia sen sijaan, että ne riippuisivat erillisistä työkaluista ja toisistaan irrallisista hankkeista. 

NetNordic Finlandin kyberturvallisuuspalvelut tukevat tätä mallia auttamalla organisaatioita tutkimaan tapauksia, eskaloimaan niitä, reagoimaan sovittujen toimintamallien mukaisesti sekä parantamaan tietoturvatoimintaansa ajan mittaan. 

Näkyvyys luo luottamusta 

Suuri osa paineesta johtuu epävarmuudesta. Sitä, mitä ei näe, ei voi hallita, ja näkyvyys on arvokasta vasta silloin, kun se muutetaan joksikin hyödylliseksi. 

Kehittynyt, hallinnoitu kyberturvapalvelu auttaa organisaatiota ymmärtämään, mitä signaalit tarkoittavat, mihin riskeihin on kiinnitettävä huomiota ja missä toimissa tulisi asettaa prioriteetit. CISO ei yleensä tarvitse lisää hälytyksiä. Tärkeää on konteksti, priorisointi ja selkeämpi kuva organisaation todellisesta tietoturvatilanteesta. 

Tietoturvajohtajan (CISO) on ymmärrettävä, mitä ympäristössä tapahtuu: päätelaitteet, tunnistetiedot, verkot, pilvipalvelut, haavoittuvuudet, epäilyttävä toiminta ja uudet riskit. 

  • Mihin on ryhdyttävä välittömästi?
  • Mitä tarkoitetaan pitkän aikavälin riskillä?
  • Missä puutteet ovat?
  • Mitkä tietoturvatoimenpiteet toimivat?
  • Mitkä niistä kaipaavat parannusta?
  • Mitä pitäisi asettaa seuraavaksi etusijalle?

Päivittäisestä toiminnasta pitkän aikavälin turvallisuusstrategiaan 

Kyberpuolustus on muutakin kuin vain tapahtumiin reagoimista. Vahva kyberpuolustuksen hallinnointikumppani auttaa päivittäistä toimintaa tukemaan pitkän aikavälin tietoturvan kehittämistä tunnistamalla puutteita, parantamalla havaitsemista, vahvistamalla käytäntöjä, kehittämällä reagointimenettelyjä, arvioimalla uusia riskejä ja auttamalla tietoturvasuunnitelman toteuttamisessa käytännössä. 

Käytäntöjä on noudatettava, toimintasuunnitelmia on toteutettava, tietoturvatekniikoita on kehitettävä jatkuvasti, ja todellisista tapahtumista saatujen kokemusten on vaikutettava siihen, mitä seuraavaksi tapahtuu. Kun nämä toiminnot toimivat yhdessä, SOC:sta tulee osa sitä, miten organisaatio johtaa, kehittää ja selittää tietoturvaa ajan mittaan.

Joku tarkkailee, koko ajan 

Ehkä hallinnoidun kyberpuolustuksen yksinkertaisin etu on myös yksi tärkeimmistä: joku valvoo tilannetta, kun sisäinen tiimi on poissa töistä. Kyberhyökkäykset eivät noudata toimistoaikoja, eikä epäilyttävä kirjautuminen, vaarantunut päätelaite, haitallinen yhteys tai kehittyvä turvallisuusvälikohtaus odota, kunnes tietoturvatiimi palaa töihin seuraavana aamuna. 

NetNordic Finlandin kyberturvallisuuspalvelut tarjoavat asiakkaan tietolähteiden jatkuvaa 24/7-seurantaa ja analysointia sovitun palvelun laajuuden puitteissa. Kun jokin asia vaatii huomiota, turvallisuusoperaatioyksikkö tutkii asian, arvioi tilanteen ja käynnistää asianmukaiset eskalointi- tai reagointitoimenpiteet määriteltyjen palvelukyvykkyyksien ja sovittujen toimintamallien mukaisesti. 

Vastuu kyberturvallisuudesta on aina merkittävä. Mikään palvelu ei voi poistaa kaikkia riskejä, eikä mikään vastuullinen tietoturvaorganisaatio saisi luvata, ettei tietoturvaloukkauksia koskaan tapahdu. 

Tietoturvajohtajan ei pitäisi joutua kantamaan kaikkia operatiivisia huolenaiheita yksin. Tietoturvan hallinta helpottuu, kun näkyvyys, teknologia, prosessit, asiantuntemus, seuranta ja hyväksytyt reagointitoimenpiteet toimivat yhdessä. Tämä antaa tietoturvajohtajille enemmän aikaa kehittää strategiaa, tukea liiketoimintaa ja keskittyä päätöksiin, jotka parantavat tietoturvaa pitkällä aikavälillä. 

NetNordic Finlandin kybertuvallisuuspalvelut auttavat tietoturvajohtajia vähentämään epävarmuutta, vahvistamaan järjestelmien kestävyyttä ja varautumaan tuleviin haasteisiin. 

Kirjoittaja

nicholas samaneh

Nicolas Samáneh

Intelligence and Forensics Manager
About Nicolas Samáneh

Nicolas Samáneh toimii NetNordicilla Intelligence and Forensics Managerina ja vastaa kyberuhkien analysoinnista, uhkatiedustelusta sekä digitaalisten tietoturvapoikkeamien tutkinnasta. Hänellä on vahva käytännön kokemus turvallisuusoperaatioiden kehittämisestä ja vaativien kyberuhkien torjunnasta. Nicolas tunnetaan myös aktiivisena asiantuntijapuhujana, joka käsittelee työssään muun muassa tekoälyyn liittyviä uhkia, hybridivaikuttamista ja modernien SOC-toimintojen kehittämistä. NetNordic Lions -tiimissä hän on saavuttanut kansainvälistä menestystä kyberturvallisuuden kilpailuissa.

Ota yhteyttä

Täytä lomake, niin otamme sinuun yhteyttä mahdollisimman pian! Kiitos!